Miehen kylkiluu

Lukiessaan toista luomiskertomusta ihmiset saattavat ihmetellä, jotkut tosissaan, jotkut ivaillen, miten tämä homma nyt oikein menee.

"Oliko Adamilla napaa?" ja muuta sellaista, ikuisuuskysymyksiä

JH kohtasi saman ongelman ja olisi voinut ratkaista miehen ja naisen suhteen toisellakin tavalla - hän olisi voinut kertoa, että Herra Jumala loi miehen ja naisen tasa-arvoisesti maan tomusta, ja puhalsi heidän sieraimiinsa elämän hengen.

Näin itse asiassa useimmat kristityt oikeasti ajattelevat - että luominen on tasa-arvoista ja ettei miehen ja naisen tekemisessä ole eroa.

JH otti sumerilaisesta kertomuksesta kuitenkin tuon merkillisen yksityiskohdan, että niinkuin Ninhursag teki naisen Enkin kylkiluusta, niin Herra Jumala teki naisen Adamin kylkiluusta.

JH:ssa lienee ollut lääkärin vikaa, koska hän niin tarkasti kertoo, että kylkiluu otettiin nukutuksessa (tardema on yhä nykyhepreassa anestesia) ja että luun kohta täytettiin lihalla - ei jäänyt reikää.

Vielä keskiajan Euroopassa oli yleinen käsitys, että miehellä on yksi kylkiluu vähemmän kuin naisella.

Yhteys Ninhursag ja Enki myytin ja toisen luomiskertomuksen välillä on ilman muuta selvä.

Asia on niin vakuuttava, että amerikkalaisten fundamentalistien parissa opetetaan suhde toisinpäin - sumerilaiset oppivat Raamatusta Edenin puutarhasta, ja tekivät siitä oman väännöksensä.

Mutta totuus on toinen - Jahvisti nojaa luomiskertomuksen alussa ikivanhaan lähteeseen, ja ottaa sieltä tärkeitä aineksia ja hylkää monia muita toimien suodattimena sumerilaisen pakanuuden ja heprealaisen monoteismin välillä.

Nykyajan ihminen on oppinut lukemaan sumerilaisia, assyrialaisia, babylonialalaisia ja persialaisia tekstejä ja Raamattu on saanut niistä huikeaa uutta syvyyttä ja taustaa.

Samalla kuin syvät yhteydet näkyvät, esiin tulee myös olennaisia eroavuuksia, joiden tähden Raamatun luomiskertomus on muokannut koko ihmiskunnan historiaa ja sumerilaisten kertomus vaipunut historian unohduksiin.

Veikkaan että yksi ja toinen tämän palstan lukija ei ole Ninhursagiin ja Enkiin aiemmin törmännyt.

ihan hyvä niin.



varmuuden vuoksi sanon, että ei ole mitään tietoa siitä, että Jerusalemissa olisi tuollaista kirjastoa ollut. Hasorin kaupungista on kyllä löydetty kappale Gilgamesh eposta kertoen, että siellä on kanaanilaisaikana voinut olla temppelin luona kirjasto.

varmuuden vuoksi totean, että kuvittelamani JH suora lainaus ja sumerilaisen tekstin työstäminen ei edusta yhdenkään tiedemiehen julkaisemaa näkemystä ja näin yksioikoinen suhde varmaan tuntuu monesta liian yksinkertaiselta.



Mutta epäilen, että et mistään maailmasta löydä näin yksityiskohtaista vertailua Raamatun ja Ninhursag Enki tekstin välillä. Todista väitteeni vääräksi, olen aivan iloinen jos löydät jostain samanlaisen vertaiilun!
 


  Eeva synnytyskuntoin 910 vuotiaana? 

Mitäs sanot tähän selitykseen, jonka toisinaan saamme kuulla

Kun Herra Jumala loi maailman, Hän erotti vedet taivaanvahvuuden alla ja päällä (1 Ms 1:7). Tämä tarkoittaa sitä, että maapallolla oli meret ja järvet alhaalla, mutta ylhäällä maata kiersi vesikehä.

Tämä vesikehä suojeli ihmisiä avaruussäiteilyltä, ja näin ihmiset elivät pitkään, satoja vuosia. Se piti kasvihuoneen lämpötilat niin että maapallolla oli paratiisimaiset olosuhteet.

Vedenpaisumuksessa tämä ylhäällä ollut maapalloa suojellut vesikesä syöksyi maahan "taivaan akkunat aukenivat" ja hukutti kaikki ihmiset ja eläimet paitsi Nooan arkissa olleet.

Sinä vuonna, jona Nooa täytti kuusisataa vuotta, vuoden toisen kuukauden seitsemäntenätoista päivänä, puhkesivat kaikki syvyyden lähteet ja taivaan ikkunat aukenivat. Maan päällä satoi rankasti nel- jäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä. (1 Ms 11:11-12)

Vedenpaisumuksen jälkeen avaruussäiteliy oli paljon voimakkaampaa, ja Raamatussa näkyy että ihmisten elinikä laskee nopeasti kunnes tullaan tähän 70 tai parhaimmillaan 80 vuoteen.

Hyvä selitys Eevan ja muiden pitkälle iälle, eikö olekin? Vai mitä arvelet.


Yhteenvetoa

ei vielä mitään, ei maata viljellä
vettä nousee runsaasti, ei sadetta
Edenin puutarha (bit Idinu) idässä
Paratiisin joet
Arvokasta kultaa ja jalokiveä
hyviä hedelmiä, runsasta satoa
ensimmäiset ihmiset, yksinkertaista rakastelua, ei häpeän tunnetta
lankeamus, pahoin tekeminen
kirous pahan teon tähden
syö hedelmiä ja alkaa tietää, ymmärtää
viisas kettu, viisas käärme
nainen miehen kylkiluusta

ja kuitenkin näiden kahden kertomuksen välillä on eroa kuin yöllä ja päivällä.

suhde -
sumerilainen myytti on kuin luonnontuote, vihantaa kasvua ihmisten mielissä sen ajan ympäristön innoittamana ja mielikuvituksen lentoa

on kuin JH ottaisi heprealaisena aineksia, värejä, teemoja maailman alusta, mutta maalaa sitten niitä käyttäen aivan toisenlaisen kuvan, jossa Jumalan ja ihmisen suhde on persoonallinen

tätä suhdetta pitäisi osata verrata johonkin tutumpaan, mutta se on vaikeaa. nerokas kirjailija voi käyttää tapahtumia ja kuvia tutusta teoksesta aivan toisenlaisen teoksen ja sanoman laatimiseen.

mihin sitä vertaisi...